Johtajan työssä tarvitaan jatkuvasti kykyä ajatella, tehdä päätöksiä ja nähdä asioita uusista näkökulmista. 

Silti yksi johtamisen kehittämisen työkalu jää helposti muiden varjoon: coaching. 

Kansainvälisesti coachingia hyödynnetään jo laajasti organisaatioissa. ICF ja Human Capital Instituten vuoden 2023 organisaatiotutkimuksessa 64 % vastaajista kertoi organisaationsa käyttävän ulkopuolisia ammatticoacheja. Lisäksi 27 % työntekijöistä oli saanut coachingia ammatticoachilta.  

Coaching ei siis ole kansainvälisesti enää marginaalinen ilmiö. 

Mutta miten coachingia hyödynnetään Suomessa? 

Tästä meillä ei ole yhtä selkeää kansallista käyttöastelukua. Siksi emme voi suoraan sanoa, että Suomessa coachingia käytettäisiin vähemmän kuin muualla. Natali Feyn Hankenin väitöskirjassa todetaan, että coaching on noussut organisaatioissa HR-kehittämisen käytännöksi, mutta coachingin tutkimus on edelleen jäljessä esimerkiksi koulutukseen, mentorointiin ja työtehtäviin perustuvaan kehittämiseen verrattuna.  

Johtajat tuntevat koulutuksen, konsultoinnin ja mentoroinnin. 
Coachingin paikka organisaation kehittämisen työkaluna ei välttämättä ole yhtä selkeä.   

kiinnostava kysymys onkin: 

Hyödynnämmekö Suomessa coachingia siellä, missä johtajan ajattelulle ja päätöksenteolle on eniten tarvetta? 

Me GroWith Peoplella uskomme, että Coachingin mahdollisuudet suomalaisessa johtamisessa ovat vielä osittain käyttämättä. Coachingia ei Suomessa vielä tunnisteta johtamisen työkaluna samalla tavalla kuin koulutusta, konsultointia tai mentorointia. 

Miksi ammattimaista coachingia hyödynnetään ehkä vielä liian vähän? 

Syitä on todennäköisesti useita 

1. 1. Coaching sekoittuu helposti muihin palveluihin 

Coaching sekoittuu helposti ongelmien ratkaisemiseen, konsultointiin, life coachingiin tai jopa keskustelutukeen. Coachingin sisältö ja hyöty eivät aina ole siis selkeitä. Coaching voi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Coaching voidaan nähdä palveluna, jota tarvitaan silloin, kun johtajalla tai työntekijällä on jokin haaste.
Todellisuudessa coachingia voidaan hyödyntää myös silloin, kun kaikki on hyvin, esimerkiksi tärkeiden päätösten, muutosten, uuden roolin tai oman johtamisen kehittämisen tukena. 

2. 2. Koulutus ja konsultointi ovat tutumpia investointeja. 

Koulutuksen sisältö ja lopputulos voidaan yleensä määritellä etukäteen melko tarkasti. Niiden sisältö ja lopputulos on usein helpompi määritellä etukäteen. Coaching on henkilökohtaisempaa ja prosessiluonteista, joten sen arvoa voi olla vaikeampi arvioida ennen prosessin aloittamista. 

3. 3. Vaikutukset eivät aina näy suoraan euroissa. 

Parempi päätöksenteko, priorisointi, vuorovaikutus ja johtaminen voivat vaikuttaa merkittävästi organisaation toimintaan. Vaikutusta ei aina voi yhdistää yhteen selkeään mittariin tai euroon. 

4. 4. Coachin laatua voi olla vaikea arvioida 

Pelkkä titteli “coach” ei vielä kerro koulutuksesta, kokemuksesta tai työskentelytavasta. Siksi luottamuksen syntyminen ja coachin ammattitaidon läpinäkyvyys ovat tärkeitä. 

5. 5. Coaching otetaan käyttöön usein vasta kun ongelma on jo olemassa 

Uusi johtajarooli, vaikea muutos tai haastava tilanne voi käynnistää coachingin.  

Vähemmälle huomiolle jää usein coachingin ennakoiva hyödyntäminen. Entä jos coachingia käytettäisiin enemmän parempaan päätöksentekoon, johtamisen kehittämiseen ja tärkeiden tilanteiden sparraamiseen jo ennen kuin ongelmia syntyy? 

Ehkä suurin kysymys ei siis ole, tarvitsevatko suomalaiset johtajat coachingia. 

Vaan tunnistetaanko vielä riittävän hyvin, missä tilanteissa coaching voisi auttaa johtajaa ajattelemaan paremmin, tekemään parempia päätöksiä ja johtamaan vaikuttavammin. 

Johtajalla on ympärillään paljon osaamista 

Johtajalla ja johtoryhmän jäsenellä on yleensä ympärillään paljon ihmisiä, joiden kanssa ajatella. 

Hallitus. 
Johtoryhmä. 
Asiantuntijat. 
Konsultit. 
Mentorit. 
Kollegat. 

Silti yksi asia jää helposti vähälle huomiolle: 

Missä johtaja voi pysähtyä ajattelemaan omaa tilannettaan täysin avoimesti? 

Ei hakemaan valmista vastausta.  
Ei perustelemaan omaa päätöstään. 
Ei puolustamaan omaa näkemystään. 

Vaan ajattelemaan. 

Coaching on ajattelukumppanuutta 

Coachingissa coach ei tule kertomaan johtajalle, mitä hänen pitäisi tehdä. 

Sen sijaan coach auttaa johtajaa tutkimaan omaa tilannettaan, oletuksiaan, vaihtoehtojaan ja toimintatapoja. 

Se voi olla arvokasta esimerkiksi silloin, kun: 

• • edessä on vaikea päätös
  • organisaatio on muutoksessa
  • johtoryhmän yhteistyö kaipaa uutta näkökulmaa
  • oma rooli on muuttumassa
  • jokin asia pyörii mielessä, mutta ratkaisua ei synny 
  • johtaja haluaa pysähtyä ennen seuraavaa tärkeää päätöstä. 

Coachingin ei tarvitse alkaa siitä, että jokin on pielessä.  

Joskus juuri silloin, kun kaikki näyttää olevan hyvin, kannattaa pysähtyä hetkeksi ja kysyä: 

Mitä en tällä hetkellä näe? 

Mitä voisin ajatella toisin? 

Mitä seuraava taso johtamisessani edellyttää? 

Ehkä coachingin suurin käyttämätön mahdollisuus Suomessa ei olekaan ongelmien ratkaisemisessa. 

Se voi olla siinä, että johtajille tarjotaan enemmän tilaa ajatella ennen kuin ongelma syntyy. 

Coachingia ei tarvita vain silloin, kun jokin on pielessä 

Ajatellaan esimerkiksi uutta johtajaa. Hän voi saada johtamiskoulutuksen, perehdytyksen ja tavoitteet. Mutta kuka auttaa häntä siinä hetkessä, kun hänen pitää ensimmäistä kertaa antaa vaikeaa palautetta omalle entiselle kollegalleen? 

Tai kun johtoryhmässä pitäisi tehdä päätös, josta kaikki eivät ole samaa mieltä? 

Tai kun strategia muuttuu, mutta vanhat toimintatavat eivät muutu? 

Tai kun erinomainen asiantuntija on saanut vastuuta enemmän kuin koskaan ennen , mutta hänen pitäisi samalla oppia priorisoimaan, delegoimaan ja vaikuttamaan muiden kautta? 

Näissä tilanteissa ongelma ei välttämättä ole tiedon puute. 

Ihminen tietää usein jo paljon. Haaste on siinä, että pitäisi nähdä oma tilanne uudesta kulmasta ja muuttaa omaa toimintaa. Siinä coaching voi olla hyödyllinen. 

Missä coaching voisi olla teillä alihyödynnettyä? 

1. Uudet esihenkilöt 

Koulutus kertoo, mitä hyvä johtaminen on. 

Coaching auttaa tutkimaan, miten juuri tämä ihminen alkaa johtaa käytännössä. 

2. Keskijohto 

Keskijohto joutuu usein toimimaan ristipaineessa: johdon tavoitteet, henkilöstön odotukset, asiakkaat ja liiketoiminnan realiteetit kohtaavat samassa työssä. 

Ulkopuolinen sparraus voi antaa paikan pysähtyä ja ajatella ilman, että henkilön täytyy samalla puolustaa omaa näkökulmaansa organisaation sisällä. 

3. Vaikeat päätökset 

Kaikkiin päätöksiin ei tarvita lisää dataa. 

Joskus tarvitaan parempaa ajattelua. 

Coach ei päätä johtajan puolesta. Hän auttaa johtajaa tutkimaan vaihtoehtoja, oletuksia, riskejä ja seuraavia askeleita. 

4. Avainasiantuntijat 

Organisaation arvokkaimmat ihmiset eivät aina tarvitse lisää koulutusta. 

He voivat tarvita enemmän aikaa ajatella, priorisoida ja tarkastella omaa toimintaansa. 

5. Muutostilanteet 

Organisaatiomuutos ei lopulta toteudu strategiakalvoilla. Se toteutuu ihmisten päätöksissä ja päivittäisessä käyttäytymisessä. 

Siksi muutoksessa ei välttämättä riitä, että ihmisille kerrotaan, mitä pitäisi tehdä. Heitä voidaan myös auttaa itse löytämään tapa toimia uudessa tilanteessa. 

Ehkä coachingin kiinnostavin mahdollisuus Suomessa ei ole uusien taitojen opettamisessa eikä ongelmien ratkaisemisessa. Se voi olla siinä, että yhä useammalle johtajalle tarjotaan paikka pysähtyä ajattelemaan. 

Johtamisen laatu määräytyy lopulta pitkälti päätösten laadun perusteella. Ja päätösten laatu määräytyy usein sen mukaan, kuinka hyvin niiden tekemistä on ehditty ajatella. 

Haluatko kokeilla, miltä coaching voisi näyttää käytännössä? 

Varaa tutustumiscoaching ja tuo keskusteluun yksi sinulle tällä hetkellä tärkeä johtamiseen, päätöksentekoon tai muutokseen liittyvä aihe. 

Sinun ei tarvitse tietää etukäteen, onko coaching juuri sinulle oikea ratkaisu. 

Coaching on tarkoitettu ihmisille, joiden päätöksillä on vaikutusta muihin ihmisiin, liiketoimintaan ja organisaation suuntaan. 

Riittää, että tuot yhden asian, jota haluat ajatella hieman syvemmin. 

→ Varaa tutustumiscoaching 

→ Lue lisää tutustumiscochingista